Internet –opetus 4
Tulehdus 1. Akuutti
ja krooninen tulehdus, infektioita
Tavoitteet
-
ymmärtää
akuutin tulehdusreaktion mekanismeja
-
tuntea
akuutin ja kroonisen tulehduksen tärkeimmät syyt
-
tunnistaa
akuutin tulehduksen makroskooppisia ja mikroskooppisia löydöksiä
-
ymmärtää
pääpiirteet akuutin tulehduksen seurauksista ja paranemisesta.
Etsi tulehduksen määritelmä Lääketieteen
termeissä.
Tulehdusreaktio
jaetaan kahteen pääluokkaan, akuuttiin ja krooniseen, pääasiassa tulehduksen
keston ja hallitsevan tulehdussolutyypin mukaan.
Akuutti tulehdus
Roomalainen Celsus
(25 eKr.-14 jKr.) kuvasi akuutin tulehduksen klassiset merkit rubor, tumor, calor & dolor (punoitus,
turvotus, kuumotus ja kipu) teoksessaan De Medicina.
Saksalainen patologi Rudolf Virchow (1821-1902)
lisäsi oireisiin tulehtuneen kudoksen toiminnanhäiriön, functio laesa.
Akuutti
tulehdus seuraa välittömästi kudosvauriota ja kestää minuuteista muutamiin
päiviin. Reaktiota hallitsee verisuonten laajeneminen ja suonten läpäisevyyden
muutokset ja sille on ominaista tulehduksen nopea käynnistyminen ja
vahvistuminen. Tulehdussoluista tärkein on neutrofiilinen granulosyytti.
Akuutin tulehduksen tyypillisiä syitä ovat:
-
mikrobi-infektiot
(bakteerit, virukset, sienet)
-
fysikaaliset
tekijät kuten säteily, kylmyys, lämpö
-
kemialliset
tekijät kuten hapot, emäkset, toksiinit
-
immunologiset
yliherkkyysreaktiot
-
nekroosi.
Akuutin tulehduksen kehittymisessä tarvitaan
lukuisia välittäjäaineita. Katso Lääketieteen
termit
hakusanalla ”tulehduksenvälittäjäaine”. Yksityiskohtaisemmin kirjassa Pathologic Basis of Disease ss. 63-75 (7th
edition).
Kudoksen
pinnan akuutti tulehdus voi ilmetä punoituksena tai siihen voi liittyä tulehduseksudaatin erittyminen. Eksudaatin
ulkonäkö antaa viitteitä vaurion laadusta ja etiologiasta:
-
märkäinen eli purulentti
-
seroosi
-
katarraalinen (vrt. ”katarri”)
-
verensekainen
-
membranoottinen
Märkäinen tulehdus on yleensä pyogeenisen bakteerin (esim. Staphylococcus aureus)
aiheuttama. Pyogeeninen bakteeri aikaansaa
tyypillisesti runsaan neutrofiilireaktion ja kudosta
liukenee märäksi. Abskessi eli paise on märkäkertymä kudoksen sisällä. Empyeemalla tarkoitetaan märkäkertymää ruumiinontelossa.
Fisteli eli avanne tarkoittaa uudismuodostunutta tiehyttä, jonka kautta märkä
pääsee purkautumaan ulos märkäpesäkkeestä.
Akuutin
tulehduksen histologiaa:
-
bakteriellissa bronkopneumoniassa
nähdään voimakkaita tulehdusmuutoksia, joihin
saattaa liittyä merkittävää kudostuhoa
-
aspiraation
seurauksena syntyneessä pneumoniassa tulee usein esiin vierasmateriaalia ja
siihen liittyvä jättisoluinen vierasesinereaktio
-
bakterielli endokardiitti,
johon liittyy abskessimuodostusta
-
akuutti kolekystiitti
eli sappirakontulehdus
-
vaskuliitti,
jossa tulehdukseen liittyy nekroosia.
Krooninen tulehdus voi seurata akuuttia tulehdusta
ja akuutteja ja kroonisia tulehdusmuutoksia voidaan nähdä sairaassa kudoksessa
myös samanaikaisesti esiintyen.
Kroonisen
tulehduksen histologiaa:
-
helikobakteeri-infektiolle
on tunnusomaista mahan limakalvon krooninen aktiivi tulehdus, joka saattaa edetä krooniseksi atrofiseksi gastriitiksi
-
HPV-virus
aiheuttaa kohdunkaulan limakalvolla kroonisen tulehduksen. Tästä seuraa usein tuma-atypiaa ja joissakin tapauksissa myös epiteelin
kypsymisen ja järjestäytymisen häiriö eli dysplasia,
jonka voit tunnistaa sytologisesta ja histologisesta näytteestä
-
kroonisiin
tulehduksellisiin suolisairauksiin kuten haavaiseen koliittiin
liittyy taudin aktiivissa vaiheessa tulehdusaktiviteettia.
Akuutin tulehduksen
parantuminen
Akuuttia
tulehdusta voi seurata:
-
tulehduksen
organisaatio eli resoluutio ja regeneraatio, jolloin kudoksen rakenne palautuu
normaaliksi
-
suppuraatio eli märkäpesäkkeen muodostuminen
-
arpimuodostus
-
krooninen
tulehdus
Organisoituminen tarkoittaa yleensä
kudosvaurion paranemista granulaatiokudosmuodostuksen
kautta. Granulaatiokudos
on runsaasti uusia kapillaareja sisältävää uutta sidekudosta. Paikallinen
tulehdus saattaa jättää arven eli alueen, jossa granulaatiokudoksesta
muodostunut sidekudos korvaa normaalirakenteita. Fibroosia
eli sidekudostumista esiintyy erityisesti yksittäisiä
soluja tai soluryhmiä vaurioittavan akuutin tulehduksen jälkeen.
Oulun yliopisto Patologian laitos
Patologian opetusTerveysportti (yliopiston
verkossa)
Elektroniset
lehdet (käyttörajoituksia: yliopiston verkossa, osaan lehdistä tarvitaan salasana)
